Eppusen kanssa käytiin eilen illalla korkkaamassa tämän vuoden agi reenit. Pikku töpselihäntä oli kyllä niin innoissaan joulu tauon loppumisesta. Siellä se mennä viuhto minkä tassuistaan pääsi ja siinnä ohessa kerkesi vähän pässittämään mua. Treenin teemana taisi olla kinkun sulattajaiset ohjaajille. Kentälle oli laitettu 7 hyppy estettä peräkkäin ja niiden päähän putki, sitä väliä meidän sitte piti hiki hatussa juosta ku pienet oravat. Hyppy esteiden välimatkat ja hyppykorkeudet vaihtelivat. Idea harjoituksessa oli siis se, että koira oppisi lukemaan paremmin esteitä ja niiden etäisyyksiä.
Kun tuli meidän vuoro harjoitella niin Hipsukka jäi hienosti istumaan ja odottamaan multa lähtölupaa. No kun lupa tuli niin mitä tekee töpselihäntä, menee kahden ensimmäisen esteen ali eikä hyppää yli niin kuin pitäisi. No ei muuta ku jarrut pohjaan ja takasin alkuun ja taas sama juttu. Tätä hommaa hinkattiinki sitte ihan vaan hetki ja rakenneltiin jos minkä näkösiä virityksiä hyppy esteen eteen, ettei se ali menisi. Mutta ei sieltä vaan suhattiin niin kauan kunnes laitettiin Miljan kanssa hypyn eteen osa muurista ni siihen loppu töpselihännän alitukset. Sen jälkeen Eppu menikin homman loppuun ihan nätisti. En tiedä mistä tuo sen rimojen alittelu tulee ja nimenomaan niitten ensimmäisten rimojen, ei meinaa ollut ensimmäinen kerta. Aina väillä se sen unohtaa ja sitte taas ihan yhtäkkiä rupee tekemään sitä uuestaan. Oon täysin varma, että se tekee sen ihan vaan tahallaan kiusatakseen mua =D
Noh kun oltiin päästy tuosta hyppy episodista eroon, niin päätettiin tehä vähän keppitreeniä. Meillä oli hallissa kepit missä oli verkot valmiiksi kiinni ja aateltiin, että tehään niillä. Jostain syystä en ole Epun kanssa aikaisemmin tehty verkkokeppejä, en tiiä mix mut ei vaan olla. Ja niistähän me saatiinkin toinen episodi aikaseksi. Eppu päätti sitten omassa pienessä päässään, että verkkokepit on maailman kauhein paikka ja niiden sisäänhän en mene. No voihan rähmä!! Siinnä jouduttiinkin tekeen ihan vaan hetken aikaa töitä enneku saatiin karvakorva verkkokeppien sisäpuolelle. Tehtiin kepeillä vielä muutama toisto ja pienen hinkkaamisen jälkeen rupesi homma joten kuten toimimaan. Palkkasin Eppua joka kerran jälkeen kunnon palloleikillä jotta homma tuntuisi mielekkäämmältä ja pikku päähän ei jäisi mitään suuren suuria painajaisia moisesta vekottimesta. Täytyisi nyt vaan muistaa ottaa noita verkkokeppejä Epun kanssa säännöllisin väliajoin, jotta päästäisiin moisesta kammosta eroon. Tällästä menoa Hipsusen kanssa tällä kertaa ens viikkoa ootellessa =)
Mutta reenailtiinhan me Ladankin kanssa viime viikon perjantaina. Tehtiin pikkulikan kanssa paikalla makuu harjotusta ja kyllä kai sekin rupee pikku hiljaa sujumaan. Tai eihän siinnä mitään muuta ongelmaa ole kuin se paikallaan pysyminen =) Maahan mennee oikein nätisti, mutta sit ku siellä pitäis vielä pysyäkki ni se onkin sitte ihan eri juttu. Nyt pystyin jo ottamaan muutaman askeleen sivulle tai taakse. Noh hiljaa hyvä tulee. Sitte tehtiin noutoa (sitä ollaan keretty tekemään jo jonkin verran kotona) ja täytyy kyllä sanoa, että siinnä Latunen onkin jo hivenen parempi. Hakee hienosti kapulan ja tuokin nätisti. Nyt vaan pitäis treenata sitä, että tyttö pysyy paikallaan kapulan heiton ajan ja sit tietty sen kapulan luovutusta ku nyt se on vaan sellanen roiskasu =) Sen jälkee tehtin luoksetuloa ja sen Lada tekee kyllä tosi reippaalla vauhdilla. Siinnäkin tarttis vaan harjotella sitä paikallaan pysymistä. Nyt on tehty sitä niin, että meidän toko ohjaaja Helena pitää Ladaa pannasta kiinni sen aikaa kun minä annan luvan tulla. Tunnin lopuksi kokeiltiin pallopaimennusta, olin oikeen varta vasten pyytänyt sitä kun en ole koskaan sitä kokeillut. Ladahan ei sitte tajunnu siitä yhtään mitään. Muuta koirat juoksi pallo perässä minkä kintuistaan pääsivät ni meijän Lada vaan katteli ja nuuski sitä. Jossain vaiheessa kotitti tarjota siihen takatassujaan, mutta pienintäkään elettä ei tehny et ois palloa kuonollaan tökänny. Noh kaikkea ei voi aina osata..
