perjantai 25. toukokuuta 2012

Pitkästä pitkästä aikaa




Viimeisestä kirjoituksesta onki sitte kulunut melko pitkä aika, joten ajattelin ryhdistäytyä ja raapustella tänne edes muutaman rivin kuulumisia. Viimex ku tänne kirjottelin oli talvi ja nyt onki jo kesä aika menee siis ihan mielettömän nopsaan. Sillä välillä ollaan keretty touhuumaan jos jonkin näköstä, etten oikeen tiiä mistä alottaisin. No lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että käytiin Ladan kanssa huhtikuussa tokoilemassa Korrin Pekan opissa. Mehän ihastuttiin Pekkaan ja se äärettömän hyvään opetus tyyliin ihan täysin. Pekan tyyli opettaa oli jotenkin niin helppo ja yksinkertainen, että jopa tällainenkin "hidas järkinen" ihminen kuin minä tajusi kaiken mitä puhuttiin. Saatiin Pekalta paljon uusia ja hyviä vinkkejä miten lähdetään viemään tuota pikku neitiä eteenpäin tuossa toko maailmassa. Muutenkin Lallukka teki kaiken todella hyvin ja reippaasti. Pekka jopa sanoi, että tuon koiran kanssa ei voi ottaa muuta tavoitetta kuin tottelevaisuus valion tittelin. Noh tuosta tittelistä en tiiä, mutta kaippa mekin jossain vaiheessa ehkä uskalletaan osallistua johonkin toko kokeeseen.

Huhtikuussa me käytiin sitten vielä molempien koirin kanssa myös paimentamassa Klossnereilla sekä rauniotreeneissä Helsingissä. Paimentaminen oli hauskaa puuhaa ja kivaa vaihtelua nähin normi treeneihin. Eppu oli erittäin kiinnostunut pikku hattarapyllyistä ja oisikin mielellään juossut niiden perässä täysin holtittomasti vailla järkeä. Innokasta pikku paimenta piti vähän alkuun toppuutella, mutta pikku hiljaa sekin tajusi ettei siellä aitauksessa voi ihan suin päin juoksennella. Päästiinkin loppu päivästä Epun kanssa paimentamaan ilman liinaa ja sen jälkeen rupesikin homma toimimaan paremmin kun minä en ollu koko ajan sotkeutumassa liinaan, koiraan ja paimenkeppiin. Lalleri olikin sitten ihan eri juttu. Pikku neiti päätti, että jos hän ei saa juosta noitten ötököitten perässä miten huvittaa niin sitten syön vain niiden paskaa ja hengailen. Eli mitään hirveätä kipinää ei Ladalla ainakaan ekan kerran jälkeen ollu havaittavissa tuohon lajiin.

Seuraavana viikonloppuna olikin sitten vuorossa tuo jo yllä mainitsemani raunio treeni. Ikinä aikaisemmin en ollut lajia kokeillut ja odotinkin innolla päivää. Molemmat koirat oli tosi kiinnostuneita ja innostuneita lajista ja kummatkin hokasin heti mitä pitää tehä. Eppu varsinkin pääsi oikein loistamaan raunioradalla. Olin niin onnellinen töpselihännän puolesta, kerrankin löydettiin sellainen laji mistä Eppis ei paineistunut ollenkaan. Päinvastoin teki koko päivän tiukasti hommia töpseli heiluen. Ajattelinkin, että täytyy ruveta katselemaan jos löydettäisiin jostain ryhmä mihin mahtuisi mukaan, niin voitaisiin ottaa siitä Epulle uusi harrastus.

Notta ollaan keretty normi treenien ohella pörräämään muuallakin kun koti nurkissa. Ja lisää on luvassa, ollaan Ladan kanssa menossa nyt lauantaina MH-luonnekuvaukseen. Jos en ihan väärin ole katsonut niin Lada taitaa olla ensimmäinen lyhytkarvainen pyrriäinen joka Suomessa on tuon MH kuvauksen käynyt sitten suorittamassa. Täytyy kirjotella teille ens viikolla raporttia miten meillä meni ja mitä ne tuomarit tuosta pörröpäästä tuumasivat. Nii ja onhan meillä vielä sunnuntaina Vuorelan Lotan agility päivä Ryttylässä. Tohinaa on siis luvassa taas koko viikonlopuksi.