Viisi pientä rinsessaa

Uunituoreita penneleitä (kuva Seija Vikman)

Lada synnytti eilen illalla viisi pientä tytön tylleröä. Synnytys oli mennyt kaikin puolin hyvin, eikä Ladaa ollut tarvinut auttaa kuin vähän ensimmäisen pennun kanssa. Muutenkin pikku mamma hoitaa petuja tarkkaan ja huolella. Hyvä kun malttaa syömässä käydä, ku on taas kauhee kiire pentusten luo. Pennut ovat muutenkin kauhean tyytyväisiä ja tuhisevat vain, yhtään vikisijää ei ole vielä löytynyt. Äiti ja tyttäret voivat siis erittäin hyvin. Menen itse katsomaan pentuja viikonloppuna ja otan kameran mukaan, jotta saan vähän videon pätkää ja kuvia otettua. Laitan sen jälkeen tarkempaa postausta pikkuisista.

Lada The Valaskala

kuva Jenni Heini

Niin kuin kaikki jo varmaanki tietää on Lada tiineenä ja jopa niin pitkällä, että H-hetken on jo ensi viikolla. Koko tiineys aika on mennyt niin älyttömän nopeasti, että en tiiä mihin tää aika on oikein valunut. Pikku Rouva on voinut koko raskaus ajan älyttömn hyvin ja jotenkin tuntuu, että mitä lähemmäs synnytys tulee sitä energisemmäksi pyrri tulee. Muutenkin ollaan voitu tehdä kaikki asiat niin kuin ennenki. Metsälenkit on ainut asia missä pyrtsi on hidastanu tahtiaan ja sekin vain sen takia, että maha on tullut tielle eikä notkeus mettässä loikkimiseen oo enää samaa luokkaa kuin aikaisemmin.


Paino Ladalla on noussut tasaisen varmasti, mutta nyt kahtena viimeisenä viikkona painoa on tullut lisää kilo per viikko. Punnitsin Ladan viimeksi tänään ja vaaka heilahti 15,6 kg astutus hetkellä painoa oli 11,8 kg. Melko tukevassa kunnossa pikku mamma rupee pikku hiljaa olemaan.


Pennut Lada synnyttää Kotkassa ja sinne pikku musta matkustaa huomenna. Sielä ötökkä majailee sitten tulevat viikot. Kamalasti täällä nyt jännitetään, että kuinka monta karvapalloa maailmaan pyörähtää ja minkä värisiä ne on ja kumpaa sukpuolta. Vaikka eihän noilla asioilla niin kauheesti oo merkitystä kunhan pikku mamma ja pennut vaan selviävät synnytyksestä terveinä ja hyvin voivina.

Loppuun vielä kuva pikku mamman sivu profiilist.

kuva Jenni Heini

Jälkileiri Kiteellä

Tulipahan vietettyä aivan mahtava viikonloppu Kiteellä Rajavartiolaitoksen koiraohjaajien jälkiopissa. Toista kertaa olin kyseisissä karkeloissa mukana ja täytyy kyllä sanoa, että parempaa jälkioppia ei varmasti Suomesta saa. Pidin perjantaipäivän töistä vapaata, jotta päästiin Ladan kanssa heti aamusta liikenteeseen. Matkaseuraksi meille lähti Noora ja Pumba. Perjantaipäivä menikin mukavasti auton ratissa ajellessa kohti Kiteetä ja oltiinkin perillä jo puoli neljän aikaa iltapäivästä. Käytiin siinä vielä Kiteen keskustassa paikalisessa "kauppakeskuksessa" ostamassa vähän ruokaa ja juomaa viikonlopuksi ja sen jälkeen suunnattiin Karjalan Helmeen noutamaan mökin avainta.

Mökillä saatiinkin sitte melko rauhassa purkaa tavarat ja käyttää koirat lenkillä ennen kuin illan luento ja ryhmien jako alkoi Karjalan Helmessä. Illan luennon meille piti Rajavartiolaitoksen koiratoimintaupseeri Ari Raitanen. Luento oli todella hyvä ja tyhjentävä, ei voinut muuta kuin ihailla sitä tietotaitoa mikä hänelle on jäljestämisestä kerääntynyt. Jos noista taidoista edes osan saisi jotenkin tähän omaankin päähän upotettua, niin tyytyväinen olen. Luennon jälkeen suunnattiin takaisin mökille valmistautumaan pikkuhiljaa seuraavaa päivää varten.

Lauantaiaamuksi oli oman ryhmän kanssa sovittu, että tavataan 8.30 Tolosenmäen Nesteellä ja lähdetään siitä sitten treeni pellolle. Meidän ryhmässä oli kuusi koirakkoa ja ohjaajina toimivat Rajavartiolaitoksen koiraohjaajat Topi Veikkola ja Rami Anttonen. Aloitettiin päivä niin, että jokainen teki alkuun yhden jäljen pellolle, jotta coutsit pääsivät näkemään millä tasolla kukin koirakko oli ja miten niitä lähdetään työstämään enteenpäin. Tuo jälkihän meni kyllä multa ja Ladalta aivan pipariksi. Tehtiin heti perään toiset jäljet ja eihän siitäkään tullut meidän osalta yhtään mitään. Tuota toista jälkeä ajaessa Topi kysyi multa, että milloin koira on viimeksi syönyt? Johon totesin, että eilen illalla. Topi sanoi heti, että koiralla ei oo nälkä ja sen takia ei tee hommia. Tässä vaiheessa itseä otti ihan sairaan paljo päähän oma tyhmyys siitä, että annoin koiralle ruokaa edellisenä iltana. Jotenkin vaan kuvittelin, että kyllähän mun ahneelle pyrrille riittää kun se ei saa samana aamuna ruokaa. Mutta kuina väärässä olinkaan. No opinpahan taas jotain uutta tuosta ötökästä ja samaa virhettä en tuu tekemään enää ikinä!  Joten lauantaipäivän treenit jäi meiltä sitte siihen ja pyrri laitettiin autoon nälkiintymään seuraavaa päivää varten. Kovasti oisin halunnut vielä kokeilla Ladan kanssa kovanpinnan jäljestystä mitä muut pääsivät tekemään, mutta ei auttanut narinat iteppähän mokasin. Tosin oli kyllä tosi kiva päästä seuraamaan muitten tekemisiä!

Lada kalibroimassa nenäänsä ennen jälkeä (kuva Noora Ruuhimäki)

Sunnuntaina olikin sitte uusi päivä ja uuet treenit eessä. Tavattiin porukan kanssa taas aamusta Tolosenmäen Nesteellä ja lähdettiin siitä sitte taas peltoja koluamaan. Ensimmäistä jälkeä polkiessani hiki ja epätoivo taisi vähän nousta pintaan kun piti tehä heti ojan ylityksiäkin ja pikkasen epävarmana siinä Topilta kyselinki, ootko nyt aivan varma, että tää on hyvä juttu? Topi vaan naureskeli ja sano että juu juu anna mennä vaa kyllä se koira sieltä yli tulee. Mielessä kuitenki jotenki kummitteli eilisen päivän totaalinen epäonnistuminen ja ajattelin, että eihän tästä taida tulla yhtään mitää tänäänkään. Onnekseni olin taas kerran väärässä ja pahemman kerran. Lada jäljesti tosi hienosti ja ojanki yli tultii ihan heittämällä. Lähettiin jäljen ajoon vielä niin, että kaikki kuusi koirakkoa lähti yhtä aikaa liikkeelle. Minkäänlaista häiriötä yksikään koira ei toisistaan ottanu. Se oli kyllä tosi hyvä kokemus kaikille kun harvemminhan sitä tuollaista häiriö treeniä saa.  Tämän jälkeen tehtiin vielä toisen jälki, joka olikin sitten meijän viikonlopun paras jälki. Onnistuneeseen suoritukseen olikin sitte hyvä lopettaa viikonlopun treenit. 

Mahtava reissu oli ja paljon tuli uutta oppia taas saatua. Päällimmäisenä mieleen jäi, että mun täytyy muistaa antaa Ladalle pidempää liinaa ja tilaa tehä hommia. Mulla kun on sellainen paha tapa, että kävelen ihan liian lähellä koiraa enkä anna sille tarpeeks tilaa tehä töitä. Nii ja toisex sitte se syöminen älä anna sitä ruokaa edellisenä iltana jos mielit aamulla treenamaan.

Lopuksi vielä Nooran kuvaama pieni videon pätkä Ladan jäljetyksestä.

http://www.youtube.com/watch?v=G_eqCsmaNWA&feature=youtu.be&fb_source=message

Pyrrierkkaria 2012

Käytiin 15.9.2012 piipahtamassa pyrrierkkarissa Heinolassa. Meitä lyhytkarvasia oli ilmottautunu mukaan kokonaiset kolme kappaletta ja kaikki vielä täältä Hyvinkäältä. Muuta vaihtoehtoahan ei ollu ku tunkea kaikki kolme koiraa ja ihmistä rojuinensa samaan autoon. Päivä oli super mukava ja ilmakin suosi, vettä rupes sataa onnex vasta sen jälkee ku Essi ja Gou pääsi BIS kehästä pois.

Lada sai seuraavan laisen arvostelun:

3 v. Hyvä runkoinen narttu, joka voisi olla hieman lyhyempi lanneosaltaan. Hyvin kaunis nartun pää ja ilme, erinomaine kuono pituus ja purenta. Hyvät korvat. Aavstuksen takakorkea. Sopiva raajaluusto ja kulmaukset. Tiiviit käpälät. Etuliikkeet voisivat olla tiiviimmät, liikkuu sivusta sujuvasti. Hyvä karva ja väri. Tyypillinen luonne. AVO ERI 1 SA PU 2 VARASERT.

Oon kyllä erittäin tyytyväinen Ladan suoritukseen kehässä. Pikku koira ravasi tosi nätisti ja seisoi paikallaan hienosti. Matkakumppaneilla meni kanssa tosi hienosti nuori herra Gou oli hienosti ROP SERT:in kera ja pikku neiti Nuttu VSP niin ikään SERT:in kera. Kiitos vaan mtkaseurueelle  sekopäisestä seurasta. Siinä oli sitte meijän näyttelyt tältä vuodelta, katotaan taas ensi vuonna mihin tuon pyöriäisen tunkeisi.

Huomenna me lähetäänki Ladan kanssa aamusta ajelemaan kohti Kiteetä ja rajavartiolaitoksen jälkileiriä. Siellä me sitte vietetäänki koko viikonloppu ja tullaan kotio joskus sunnuntai illasta. Ollaan ilmottauduttu pellolle alottelijoiden ryhmään. Innolla täällä jo odotetaan tulevaa viikonloppua. Matka ja treeniseuraksi mukaan lähtee Noora ja Pumba.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Pieni toko video Ladasta

Tokoilua kera Lada

Tässä pieni videonpoikanen meitiin lauantaiaamun tokoiluista. Tehtiin seuraamista, kaukoja, luoksetulo ja paikka makuuta ja sit leikittiin vähän pallon kanssa vielä lopuksi. Paikka makuu ei näy videolla mutta muut osat on taltioitu. Paljon on vielä korjattavaa ja opeteltavaa, mutta kivasti ollaan kuitenki edistytty pyrriäisen kanssa. Kiitos vielä  Nooralle videosta!

http://www.youtube.com/watch?v=07OnpSdx208&feature=youtu.be

MH Tottakai Olen Onnentyttö

Hihiiii.. Meijän Lada pieni pesusieni suoritti siis ensimmäisensä lyhytkarvaisena pyrrinä toukokuun lopussa hyväksytysti MH-luonnekuvauksen. Pikku neiti sai nyt siis nimensä eteen ensimmäisen kirjainyhdistelmän mistä me molemmat olemme hyvin ylpeitä. Kuvaus sujui Ladalta melko rennosti ja turhaa stressiä neiti ei oikein tuntunut ottavan mistään. Loppua kohde Lada kyllä vähän väsähti, mutta siitä syytän kyllä enemmän erittäin lämmintä keliä mikä sattui sinä päivänä olemaan.

Jännitin tätä testiä itse melko paljon ja syy siihen oli varmaan se, että käytin Epun viime vuonna Luonnetestissä ja se oli melko rankka kokemus meille molemmille. Jotenkin se olotila kummitteli takaraivossa mikä minulla oli silloin vaikka tiesin täysin hyvin, ettei Lada tule reagoimaan samalla tavalla kuin Eppu. Onneksi sain kuitenkin kasattua itseni jollain lailla kun en kuitenkaan halunnut, että Lada imee minusta epävarmuutta itseensä. Mutta kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin positiivinen ja voin suositella kyseistä koetta muillekin.

Alla vielä tulokset kuvauksesta ja pienet selitykset miten Lada niihin reagoi.

1a Kontakti, tervehtiminen/4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b Kontakti, yhteistyö/4 Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta
1c Kontakti, käsittely/3 Hyväksyy käsittelyn

Ensimmäiseksi oli tervehtiminen. Lallukka meni reippaana tyttönä tervehtimään testinohjaajaa ja taisipa siinä samalla ohimennessä vähän nuolaistakkin. Sen jälkeen minun piti luovuttaa testinohjaajalle joka lähti kävelemään koiran kanssa poispäin minusta samalla jutellen koiralle. Hienosti tyllerö lähti mukaan jolkottelemaan ja jaksoi kiinnostua TO:staSitten oli vuorosas käsittely, jossa testinohjaaja kopeloi koiran läpi. Nätisti Lallukka antoi itseänsä koskea, vaikka oli aluksi ehkä vähän ihmeissään, että mitä toi nainen oikeen touhuu.

2a Leikki 1, leikkihalu/3 Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee 

2b Leikki 1, tarttuminen/2 Ei tartu, nuuskii esinettä 

2c Leikki 1, puruote ja taisteluhalu/1 Ei tartu esineeseen

Tässä osuudessa testattiin koiran leikki ja tasitelutahtoa. Leikkimisestä Lada ei oikein jaksanut kiinnostua. Jonkun aikaa seurasi kun heittelimme TO:n kanssa patukkaa toisillemme, mutta sitten kiinnostus lopahti. Tästä en ollut kovinkaan yllättynyt, koska teisin ettei Lada ole kovinkaan kiinnostunut leikkimisestä. Olen saanut sen tähän mennessä oikeastaan juoksemaan vain pallon ja pehmolelujen perässä. Leikin lopussa patukka heitettiin maahan, jossa Lada kävi vähän sitä nuuskimassa, kuitenkaan siihen koskematta.Tämäkin oli ihan odotettu reaktio. Leikin ohessa Ladalle annettiin mahdollisuus tarttua patukkaan ja tasitella siitä, mutta tuohan ei neitiä kiinnostanut ollenkaan. Pikemminkin katteli TO:ta siihen malliin, että leiki ihan keskenäs sillä patukalla mä kattelen tästä vierestä. 

3a Takaa-ajo 1/1 Ei aloita 

3a Takaa-ajo 2/1 Ei aloita

Tässä osuudessa mitattiin koiran saalisviettiä. Elikkä radalla oli viehe joka meni edestakasin ja hetken päästä kun se oli lähteny liikkeelle päästettiin koira sen perään. Lada otti pari askelta vieheen perään ja jäi sen jälkeen paikallen seisomaan ja kattomaan, että sinne se meni. Viehe ei siis neitiä kiinnostanut ollenkaan.

Sitten pidettiin pieni tauko ja tehtiin sama liike uudelleen. Lada ei kiinostunut vieläkään vieheestä. 

Toisaalta tää oli ehkä vähän jännä juttu, ettei Lada lähteny vieheen perään, koska muuten se kyllä juoksee kissojen, lintujen ja jänsiten perässä. En tiedä oliko viehe sitte sen verran epäaito ettei kiinnostus sitä kohtaan noussut.

3b Tarttuminen 1/1 Ei kiinnostu saaliista/Ei juokse perään 

3b Tarttuminen 2/1 Ei kiinnostu saaliista/Ei juokse perään 

Vieheen perään kun Lada ei mennyt niin ei siihen silloin tartuttukkaan.

4 Aktiviteettitaso/4 Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen 

Tässä osiossa testattiin sitä miten koira pystyy rauhoittumaan. Minun piti pysyä täysin passiivisena ja liikkumatta kolme minuuttia. Koira piti pitää pitkässä hihnassa. Lada nuuski ja puuhaili siinä ootellessä omiansa ja tämän takia sai yllä olevan arvion. Tuomarikin sanoi, että taitaa olla aika vilkas koira. Itte olin taas miettiny sen kolmen minuutin aikana, että ompas se tavallista rauhallisempi ;) Teki mieli sanoa tuomarillekkin, että ette oo vilkasta Ladaa vielä nähnykkään. 

5a Etäleikki, kiinnostus/3 Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja 

5b Etäleikki, uhka/aggressio/1 Ei osoita uhkauseleitä 

5c Etäleikki, uteliaisuus/1 Ei saavu avustajan luo 

5e Etäleikki, yhteistyö/1 Ei osoita kiinnostusta

Tässä osiossa meistä n. 20 metrin päässä olevasta piilosta lähti sadeviitta päällä ihminen juoksemaan ja meni uudestaan piiloon, jonka jälkeen koira päästettiin irti. Lada seurasi etäleikittäjää koko ajan tarkasti ja lähti jopa sitä päin juoksemaan. Mutta kääntyikin sitte jonkun matkan päästä kattomaa, että mihin mä jäin ja tulikin sitten takasin ja kävi siinä samalla moikkaamassa koetta seuranneita henkilöitä. Tämän jälkeen etäleikittäjä rupesi huutelemaan ja tuli uudestaan esiin ja jonku ajan päästä riisui sadeviitan pois ja rupesi uudestaan juttelemaan koiralle. Tuossa vaiheessa lähdimme yhdessä Ladan kanssa kävelemään etäleikittäjää kohti ja katsomassa mitä sieltä sadeviitan alta löytyi. Reippaasti tyttö kävi tutkimassa ja nuuskimassa leikittäjää.

6a Yllätys, pelko/3 Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista

6b Yllätys, puolustus/aggressio/1 Ei osoita uhkauseleitä

6c Yllätys, uteliaisuus/3 Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä

6d Yllätys, jäljellejäävä pelko/2 Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla

6e Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus/2 Pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla 

Sitte oli vuorossa haalari. Lähettiin Ladan kanssa kävelemään reippaasti polkua pitkin eteenpäin, kun yhtäkkiä meijän eestä nousi nopeasti ylös haalari. Lada vähän säikähti ja teki pikasen pompun taaksepäin, mutta ei ruvennut haukkumaan sille. Sitten mä otin pari askelta haalariin päin ja jäin seisomaan paikalleen. Lada liikkui vähän mun mukana, Sen jälkeen menin haalarin eteen seisomaan, jolloin Ladakin tuli jo haistelamaan haalarin. Sen jälkeen otin hihnan takaisin käteen ja käveltiin reippaasti haalarin ohi. Lada oli kuulemma tehnyt pienen väistöliikkeen, itse en sitä huomannut. Heti sen perään käveltiin uudestaan haalarin ohi jolloin Lada käveli sen ohi reippaasti muina miehinä.

7a Ääniherkkyys, pelko/4 Pakenee enintään 5 metriä

7b Ääniherkkyys, uteliaisuus/4 Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin

7c Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko/1 Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita vai väistämistä

7d Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus/1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

Sitten oli vuorossa rämnälaite. Käveltiin räminälaitteen ohi niin, että koira jäi minun ja räminälaitteen väliin. Noin puolessa välissä räminälaite vetäistiin liikkeelle niin, että siitä kuului kauhea meteli. Lada pelästyi ääntä ja pakeni vähän matkaa ja jäi sen jälkeen paikalleen. Kun olin liikkunut vähän matkaa laitetta kohti niin Ladakin reipastui ja tuli tutkimaan sen. Sen jälkeen meidän piti vielä kävellä räminälaitteen ohi kaksi kertaa. Kummallakaan kerralla Lada käveli räminälaitteen ohi reippaasti eikä kiinnitänyt siihen mitään huomiota.

8a Aaveet, puolustus/aggressio/3 Osoittaa useita uhkauseleitä

8b Aaveet, tarkkaavaisuus/3 Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista

8c Aaveet, pelko/3 On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kontrollin välillä

8d Aaveet, uteliaisuus/1 Menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois/Ei mene ajoissa 

8e Aaveet, kontaktinotto aaveeseen/1 Torjuu kontaktia / Ei mene ajoissa 

Kahdeksannessa kohdassa oli vuorossa aaveet. Tällä osioslla testattiin koiran puolustusvaistoa. Minun tehtäväni oli seistä paikallaan ja pitää hihnasta kiinni. Aaveita oli kaksi ja ne lähtivät lähestymään meitä molemmin puolin. Lada huomasi ensin oikealta puolelta tulevan aaveen ja rupesi tarkkailemaan sitä ja hetken päästä aloitti sille räksyttämisen. Molemmat aaveet pääsivät melko lähelle meitä ennekuin Lada huomasi, että niitä onkin kaksi. Sen jälkeen Lada ei oikein tiennyt kummalle pitäisi räksyttää ja tämän takia seilasi sivulta toiselle pysyen kuitenkin joko mun sivulla tai edessä. Selkeesti tyttö ei oikein tiennyt mitä ois pitäny tehä. Aaveet pysähty vähän matkan päähän meistä ja käänsi meille selkänsä, jonka jälkeen sain päästää hihnasta irti. Lada ei kuitenkaa lähteny etenemään kumpaakaan aavetta kohti vaikka mä menin aaveiden eteen seisomaan ja otin niiltä hatut pois ja paljastin niiden kasvot. Aaveiden piti riisua kaavut kokonaan pois päältä, ennenku Lada suostu menemään niiden luo nuuskimaan ja tutkimaan niitä.

9a Leikki 2, leikkihalu/1 Ei leiki - ei osoita kiinnostusta

9b Leikki 2, tarttuminen/1 Ei tartu esineeseen 

Kaiken jälkeen oli vielä jäljellä leikkiosuus jossa testattiin sitä pystyykö koira kaiken kuormituksen jälkeen leikkimään samalla lailla kuin kokeen alussa. No eihän se Lada leikkinyt sitäkään vähää mitä alussa. Ja tämä taisi johtua kyllä ihan siitä, että tyttö oli tuossa vaiheessa jo todella kuumissaan.

10 Ampuminen/1 Ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön

Lopuksi oli vielä jäljellä ampuminen. Se tehtiin niin, että minun piti ensimmäisen laukausen aikana leikittää koiraa. Koska Lada ei tuosta leikkimisestä ollut millään lailla kiinnostunut tehtiin niin, että me juostiin Ladan kanssa ympyrää kun laukauset ammuttiin. Sen jälkeen minun piti seistä passiivisena paikoillaan. Kummallakin kerralla Lada kyllä havaitsi ampumisen, mutta ei kiinnittänyt siihen sen jälkeen mitään huomiota.

Testin lopussa saimme vielä tuomarilta lyhyen palautteen, jossa hän totesi Ladan oleva avoin, vilkas ja puuhakas nuori koira. Sanoi Lallun olevan myös tasapainoinen, järjen omaava ja turhia stressaamaton kaveri.

 

Pitkästä pitkästä aikaa

Viimeisestä kirjoituksesta onki sitte kulunut melko pitkä aika, joten ajattelin ryhdistäytyä ja raapustella tänne edes muutaman rivin kuulumisia. Viimex ku tänne kirjottelin oli talvi ja nyt onki jo kesä aika menee siis ihan mielettömän nopsaan. Sillä välillä ollaan keretty touhuumaan jos jonkin näköstä, etten oikeen tiiä mistä alottaisin. No lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että käytiin Ladan kanssa huhtikuussa tokoilemassa Korrin Pekan opissa. Mehän ihastuttiin Pekkaan ja se äärettömän hyvään opetus tyyliin ihan täysin. Pekan tyyli opettaa oli jotenkin niin helppo ja yksinkertainen, että jopa tällainenkin "hidas järkinen" ihminen kuin minä tajusi kaiken mitä puhuttiin. Saatiin Pekalta paljon uusia ja hyviä vinkkejä miten lähdetään viemään tuota pikku neitiä eteenpäin tuossa toko maailmassa. Muutenkin Lallukka teki kaiken todella hyvin ja reippaasti. Pekka jopa sanoi, että tuon koiran kanssa ei voi ottaa muuta tavoitetta kuin tottelevaisuus valion tittelin. Noh tuosta tittelistä en tiiä, mutta kaippa mekin jossain vaiheessa ehkä uskalletaan osallistua johonkin toko kokeeseen.

Huhtikuussa me käytiin sitten vielä molempien koirin kanssa myös paimentamassa Klossnereilla sekä rauniotreeneissä Helsingissä. Paimentaminen oli hauskaa puuhaa ja kivaa vaihtelua nähin normi treeneihin. Eppu oli erittäin kiinnostunut pikku hattarapyllyistä ja oisikin mielellään juossut niiden perässä täysin holtittomasti vailla järkeä. Innokasta pikku paimenta piti vähän alkuun toppuutella, mutta pikku hiljaa sekin tajusi ettei siellä aitauksessa voi ihan suin päin juoksennella. Päästiinkin loppu päivästä Epun kanssa paimentamaan ilman liinaa ja sen jälkeen rupesikin homma toimimaan paremmin kun minä en ollu koko ajan sotkeutumassa liinaan, koiraan ja paimenkeppiin. Lalleri olikin sitten ihan eri juttu. Pikku neiti päätti, että jos hän ei saa juosta noitten ötököitten perässä miten huvittaa niin sitten syön vain niiden paskaa ja hengailen. Eli mitään hirveätä kipinää ei Ladalla ainakaan ekan kerran jälkeen ollu havaittavissa tuohon lajiin.

Seuraavana viikonloppuna olikin sitten vuorossa tuo jo yllä mainitsemani raunio treeni. Ikinä aikaisemmin en ollut lajia kokeillut ja odotinkin innolla päivää. Molemmat koirat oli tosi kiinnostuneita ja innostuneita lajista ja kummatkin hokasin heti mitä pitää tehä. Eppu varsinkin pääsi oikein loistamaan raunioradalla. Olin niin onnellinen töpselihännän puolesta, kerrankin löydettiin sellainen laji mistä Eppis ei paineistunut ollenkaan. Päinvastoin teki koko päivän tiukasti hommia töpseli heiluen. Ajattelinkin, että täytyy ruveta katselemaan jos löydettäisiin jostain ryhmä mihin mahtuisi mukaan, niin voitaisiin ottaa siitä Epulle uusi harrastus.

Notta ollaan keretty normi treenien ohella pörräämään muuallakin kun koti nurkissa. Ja lisää on luvassa, ollaan Ladan kanssa menossa nyt lauantaina MH-luonnekuvaukseen. Jos en ihan väärin ole katsonut niin Lada taitaa olla ensimmäinen lyhytkarvainen pyrriäinen joka Suomessa on tuon MH kuvauksen käynyt sitten suorittamassa. Täytyy kirjotella teille ens viikolla raporttia miten meillä meni ja mitä ne tuomarit tuosta pörröpäästä tuumasivat. Nii ja onhan meillä vielä sunnuntaina Vuorelan Lotan agility päivä Ryttylässä. Tohinaa on siis luvassa taas koko viikonlopuksi.

Raivotautiset...

Kaikkien kuvien © Johanna Koskiranta

Töpselihännän agi reenit ja Lallukan toko

Eppusen kanssa käytiin eilen illalla korkkaamassa tämän vuoden agi reenit. Pikku töpselihäntä oli kyllä niin innoissaan joulu tauon loppumisesta. Siellä se mennä viuhto minkä tassuistaan pääsi ja siinnä ohessa kerkesi vähän pässittämään mua. Treenin teemana taisi olla kinkun sulattajaiset ohjaajille. Kentälle oli laitettu 7 hyppy estettä peräkkäin ja niiden päähän putki, sitä väliä meidän sitte piti hiki hatussa juosta ku pienet oravat. Hyppy esteiden välimatkat ja hyppykorkeudet vaihtelivat. Idea harjoituksessa oli siis se, että koira oppisi lukemaan paremmin esteitä ja niiden etäisyyksiä.

Kun tuli meidän vuoro harjoitella niin Hipsukka jäi hienosti istumaan ja odottamaan multa lähtölupaa. No kun lupa tuli niin mitä tekee töpselihäntä, menee kahden ensimmäisen esteen ali eikä hyppää yli niin kuin pitäisi. No ei muuta ku jarrut pohjaan ja takasin alkuun ja taas sama juttu. Tätä hommaa hinkattiinki sitte ihan vaan hetki ja rakenneltiin jos minkä näkösiä virityksiä hyppy esteen eteen, ettei se ali menisi. Mutta ei sieltä vaan suhattiin niin kauan kunnes laitettiin Miljan kanssa hypyn eteen osa muurista ni siihen loppu töpselihännän alitukset. Sen jälkeen Eppu menikin homman loppuun ihan nätisti. En tiedä mistä tuo sen rimojen alittelu tulee ja nimenomaan niitten ensimmäisten rimojen, ei meinaa ollut ensimmäinen kerta. Aina väillä se sen unohtaa ja sitte taas ihan yhtäkkiä rupee tekemään sitä uuestaan. Oon täysin varma, että se tekee sen ihan vaan tahallaan kiusatakseen mua =D

Noh kun oltiin päästy tuosta hyppy episodista eroon, niin päätettiin tehä vähän keppitreeniä. Meillä oli hallissa kepit missä oli verkot valmiiksi kiinni ja aateltiin, että tehään niillä. Jostain syystä en ole Epun kanssa aikaisemmin tehty verkkokeppejä, en tiiä mix mut ei vaan olla. Ja niistähän me saatiinkin toinen episodi aikaseksi. Eppu päätti sitten omassa pienessä päässään, että verkkokepit on maailman kauhein paikka ja niiden sisäänhän en mene. No voihan rähmä!! Siinnä jouduttiinkin tekeen ihan vaan hetken aikaa töitä enneku saatiin karvakorva verkkokeppien sisäpuolelle. Tehtiin kepeillä vielä muutama toisto ja pienen hinkkaamisen jälkeen rupesi homma joten kuten toimimaan. Palkkasin Eppua joka kerran jälkeen kunnon palloleikillä jotta homma tuntuisi mielekkäämmältä ja pikku päähän ei jäisi mitään suuren suuria painajaisia moisesta vekottimesta. Täytyisi nyt vaan muistaa ottaa noita verkkokeppejä Epun kanssa säännöllisin väliajoin, jotta päästäisiin moisesta kammosta eroon.  Tällästä menoa Hipsusen kanssa tällä kertaa ens viikkoa ootellessa =)

Mutta reenailtiinhan me Ladankin kanssa viime viikon perjantaina. Tehtiin pikkulikan kanssa paikalla makuu harjotusta ja kyllä kai sekin rupee pikku hiljaa sujumaan. Tai eihän siinnä mitään muuta ongelmaa ole kuin se paikallaan pysyminen =) Maahan mennee oikein nätisti, mutta sit ku siellä pitäis vielä pysyäkki ni se onkin sitte ihan eri juttu. Nyt pystyin jo ottamaan muutaman askeleen sivulle tai taakse. Noh hiljaa hyvä tulee. Sitte tehtiin noutoa (sitä ollaan keretty tekemään jo jonkin verran kotona) ja täytyy kyllä sanoa, että siinnä Latunen onkin jo hivenen parempi. Hakee hienosti kapulan ja tuokin nätisti. Nyt vaan pitäis treenata sitä, että tyttö pysyy paikallaan kapulan heiton ajan ja sit tietty sen kapulan luovutusta ku nyt se on vaan sellanen roiskasu =) Sen jälkee tehtin luoksetuloa ja sen Lada tekee kyllä tosi reippaalla vauhdilla. Siinnäkin tarttis vaan harjotella sitä paikallaan pysymistä. Nyt on tehty sitä niin, että meidän toko ohjaaja Helena pitää Ladaa pannasta kiinni sen aikaa kun minä annan luvan tulla. Tunnin lopuksi kokeiltiin pallopaimennusta, olin oikeen varta vasten pyytänyt sitä kun en ole koskaan sitä kokeillut. Ladahan ei sitte tajunnu siitä yhtään mitään. Muuta koirat juoksi pallo perässä minkä kintuistaan pääsivät ni meijän Lada vaan katteli ja nuuski sitä. Jossain vaiheessa kotitti tarjota siihen takatassujaan, mutta pienintäkään elettä ei tehny et ois palloa kuonollaan tökänny. Noh kaikkea ei voi aina osata..